maanantai 16. marraskuuta 2009

SUOMEN KIITÄJÄT

MATARAKIITÄJÄ (Hyles gallii)

Matarakiitäjä on jokseenkin yleinen ja monille tuttu kiitäjä, koska sen voi nähdä lennossa usein päivisinkin. Enimmäkseen matarakiitäjä on kuitenkin yöaktiivinen ja tulee hyvin helposti valolle mutta harvoin syötille.Lajin varsinainen lentoaika on kesä-heinäkuussa. Joskus sitä voi tavata myös vähälukuisena toisena sukupolvena syyskesällä.
Perusväritykseltään matarakiitäjä on tumman oliivinvihreä. Takasiivessä on leveä kellertävä vyö punaisine laikkuineen. Laji muistuttaakin lähisukulaistaan tyräkkikiitäjää, joka on hyvin harvinainen vaeltaja Suomessa.
Matarakiitäjän toukka on perusväritykseltään vihreä ja kylkiä koristavat keltamustat täplät. Se on oligofagi ja elää pääasiassa mataroilla mutta usein sen tapaa myös maitohorsmalta, joskus myös pajulta ja rauduskoivulta.

Koiras 63,5-75 mm
Naaras 68-81 mm